Tuusulanjärven hoitonuottaukset jatkuvat
10.11.2022
Rehevöityneen Tuusulanjärven tilaa on viime vuosikymmeninä parannettu monin keinoin. Yksi näkyvimmistä toimista on hoitokalastus, jossa järvestä poistetaan valikoiden sellaista kalastoa, joka ylläpitää järven rehevöittämiskierrettä. Kalansaaliin mukana Tuusulanjärvestä poistetaan vuosittain keskimäärin 300 kg fosforia ja 1000 kg typpeä.
Asukkaat hyötyvät nuottauksesta kahdella tapaa: järvestä poistuu satoja kiloja ravinteita, ja nuottasaalista saa hakea rannasta ilmaiseksi. Parhaina päivinä Vanhankylänniemen purjerannalle muodostuukin jono innokkaista kalanhakijoista.
Ympäristösuunnittelija Jaana Hietala Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että Tuusulanjärven vedenlaatu on parantunut selvästi sitten pahimpien vuosien, ja järven ekologinen tila parani välttävästä tyydyttäväksi vuoden 2019 luokituksessa. Järven tilan paraneminen on kuitenkin hidasta, ja pohjalle varastoituneet ravinteet aiheuttavat yhä sisäistä kuormitusta. Liiallisesta ravinnekuormituksesta ja rehevyydestä kertoo se, että lämpiminä kesinä sinilevät runsastuvat kukinnaksi asti.
Kalat vaikuttavat monella eri tavalla veden laatuun. Pohjaeläimiä syövät kalat, erityisesti lahnat, pöyhivät pohjaa ja siirtävät pohjalle kertyneitä ravinteita veteen. Kalojen ravinnon sisältämää fosforia ja typpeä palaa veteen myös kalojen ulosteiden mukana. Nämä kalojen erittämät ravinteet muuttuvat vedessä leville käyttökelpoiseen muotoon. Kalastus poistaa järvestä myös kalojen biomassaan sitoutuneet ravinteet.
Kalat vaikuttavat levämäärään myös ravintoketjun kautta. Suuret vesikirput ovat pienten kalojen ravintoa - jos vesikirppuja syöviä kaloja on paljon, suurikokoiset vesikirput vähenevät. Kun vesikirppuja on vähän, ne eivät pysty pitämään leviä kurissa ja levät runsastuvat. Hyväkuntoisessa järvessä on vahva petokalakanta, joka pitää vesikirppuja syövät kalat kurissa ja siten vähentää epäsuorasti levien kasvua. Kuhat ja muut petokalat palautetaan saaliista takaisin järveen.
Tämän syksyn ensimmäinen kymmenen päivän nuottausjakso oli lokakuussa, ja saalista saatiin hyvin, 26 000 kg. Toinen kalastusjakso alkaa 10.11. ja jatkuu toiset kymmenen päivää 18.11 asti tai säätilan salliessa pidempään.
Lisätietoa: ympäristösuunnittelija Jaana Hietala 040 314 4703 - sähköposti: etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Kalanhakijat laiturilla. Kuva: Jaana Hietala
Nuottasaaliissa voi olla särkeä, lahnaa, pasuria ja pientä ahventa. Kuva: Jaana Marttila