Joet

Ympäristökeskuksen alueen päävesistöalueet ovat Vantaanjoen ja Mustijoen valuma-alueet. Järvenpää, Kerava ja Tuusula sijaitsevat kokonaan Vantaanjoen valuma-alueella. Nurmijärvi on pääosin Vantaanjoen valuma-alueella, lukuun ottamatta Karjaanjoen valuma-alueella sijaitsevaa Sääksjärven valuma-aluetta. Mäntsälä sijaitsee pääosin Mustijoen ja Porvoonjoen valuma-alueella, mutta myös pieneltä osin Vantaanjoen valuma-alueella.

Vantaanjoen valuma-alueen suurimmat joet ovat Vantaanjoki, Keravanjoki, Luhtajoki, Palojoki, Lepsämänjoki, Ohkolanjoki ja Tuusulanjoki. Vantaanjoen vesistön tilan tarkkailua tehdään jokialueen yhteistarkkailuna. Siinä tutkitaan vesistön veden laatua, kalataloutta ja pohjaeläimiä. Yhteistarkkailua koordinoi ja toteuttaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, ja sen rahoittavat vesistöalueen kuormittajat ja alueen kunnat.

Mustijoen valuma-alueen suurimmat joet Mäntsälässä ovat Mustijoki, Mäntsälänjoki ja Hirvihaaranjoki. Porvoonjoen valuma-alueen suurimpia sivu-uomia ovat Sääksjärvestä ja Isojärvestä laskeva Sääksjärvenjoki ja Sahajärvestä laskeva Rapuoja.

Myös Mustijoen ja Porvoonjoen vesistöalueilla tehdään veden laadun yhteistarkkailua. Mustijoen yhteistarkkailusta vastaavat vesistöalueen kuormittajat ja tarkkailua koordinoi Nivos Vesi Oy. Mustijoen kalataloudellista yhteistarkkailua toteuttaa Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry.

Tavoitteena on, että vesien tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä. Vesi.fi-karttapalvelun Pintavesien tila -kartta kertoo vesien ekologisen tilan tällä hetkellä.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry

Luhtajoki