Radon

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu, joka syntyy uraanin hajoamistuotteena. Suomalaisten asuntojen merkittävin radonlähde on maaperä ja täytesora, josta radon pääsee virtaamaan perustusten kautta asuntoon. Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta.

Radon on lähinnä omakoti- ja rivitalojen sekä kerrostalojen ensimmäisten kerrosten ongelma. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/1992) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 400 Bq/m3. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3. Vanhoissa asunnoissa voidaan radonvirtausta pienentää mm. radonimurin ja radonkaivon avulla.

Huoneilman radonpitoisuus vaihtelee vuodenajan mukaan. Talvella pitoisuudet voivat olla moninkertaisia kesään verrattuna. Radonmittauksille sopivin ajankohta on marraskuu-huhtikuu. Säteilyturvakeskukselta (STUK) voi tilata mittauspurkin, jota pidetään asunnossa kahden kuukauden ajan.

Lisätietoja

Säteilyturvakeskus (STUK)