Vesihuolto

Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, jossa kohtuullisin kustannuksin on saatavilla riittävästi terveellistä talousvettä ja terveyden- ja ympäristönsuojelulain mukainen viemäröinti. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä vapauttamista tulee ensisijaisesti hakea Lupapiste-palvelun kautta. Lisätietoa sähköisestä asioinnista sekä Lupapisteestä haettavista luvista ja ilmoituksista löytyy täältä.

Jos hakijalla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin Lupapisteen kautta, niin hakemuksen voi toimittaa postitse, sähköpostitse tai faxilla. Vapautushakemus löytyy lupa- ja ilmoituslomakkeista.

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisvelvoite

Vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. 1.9.2014 voimaantulleen vesihuoltolain uudistuksen (681/2014) myötä verkostoihin liittymisvelvollisuutta lievennettiin taajama-alueiden ulkopuolella.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on hyväksytty ennen 1.9.2014:

Niillä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla, jotka on hyväksytty 1.9.2014 mennessä, noudatetaan 31.12.2018 asti vesihuoltolain vanhaa tulkintaa. Vanha tulkinta tarkoittaa, että kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon niin taajama- kuin haja-asutusalueilla.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on hyväksytty 1.9.2014 jälkeen:

Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto (talousvesikaivo ja jätevesijärjestelmä) on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Kuitenkin jätevesien johtamisen ja käsittelyn on oltava ympäristönsuojelulain mukaisia ja kiinteistöllä on oltava käytössä riittävästi laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja muut jätevedet käsitellään asianmukaisesti, haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön ei tarvitse liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon.

Järvenpään Vesi
Keravan vesihuolto
Mäntsälän Vesi
Nurmijärven Vesi -liikelaitos
Tuusulan vesihuoltoliikelaitos

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä vapauttaminen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen edellä mainitusta liittymisvelvollisuudesta. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

  1. liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja
  2. vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Edellä esitetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on edellä esitetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Huom! Vapautuksen myöntäminen edellyttää, että kaikki edellä mainitut perusteet täyttyvät yhtäaikaisesti.

Vapautushakemus löytyy lupa- ja ilmoituslomakkeista.

VESIHUOLTOLAIN MUKAISTEN VAPAUTUKSIEN YLEISET PERIAATTEET

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 12.9.2017 (§ 114), että vesihuoltolain mukaiset vapautukset liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen verkostoihin delegoidaan hallintosäännön mukaisesti viranhaltijoille. Vapautushakemukset käsitellään vesihuoltolain mukaisesti ja alla on avattu asiaa koskevia yleisiä periaatteita. Periaatteet ovat muodostuneet usean vuoden aikana Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätösten perusteella. Vapautushakemuksen käsittelemiseksi tarvittavien tietojen toimittamisesta vastaa vapautuksen hakija. Hallintolain (434/2003) 31 §:n mukaan hakijan on esitettävä selvitykset ja toimitettava tarpeelliset tiedot vaatimuksensa perusteista. Hakijan on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

Periaatteet, jotka pätevät kaikkiin vapautushakemuksiin vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämisestä:

 1) Kohtuuttomuuden käsite yleisesti

 Vesihuoltolain mukaan kohtuuttomuutta arvioidaan objektiivisesti havaittavissa olevien syiden perusteella, joita ovat mm. rakentamiskustannukset tai jätevesien vähäinen määrä. Kiinteistön omistajan tai haltijan henkilöön liittyvät subjektiiviset syyt (esim. väliaikainen työttömyys) eivät yleensä voi olla perusteena vapautuksen saamiseen.

Kohtuuttomuuden vaatimus täyttyy usein, jos kyseessä on: 

  • asumaton talo;
  • kiinteistö, jossa asuu enintään kaksi (2) vähävaraista henkilöä tai vanhusta;
  • kiinteistö, jonka vedenkäyttö tai jätevesien muodostuminen ja varustelutaso ovat hyvin vähäisiä;
  • toimintakuntoisen jätevesijärjestelmän ikä on alle 10 vuotta;
  • jos liittäminen verkostoihin edellyttäisi selvästi tavanomaisia laajamittaisempia kaivu- ja louhintatöitä tai päällystettyjen pintojen avaamista erityisesti kiinteistön ulkopuolella.

Kohtuuttomuuden lisäksi myös kaikkien muiden vapautusedellytysten tulee täyttyä, jotta vapautus voidaan myöntää. Asian arvioinnissa otetaan huomioon myös seuraavat asiat:

  • Liittämiskustannusten arviointia varten vesihuoltolaitoksen on täytynyt esittää hakijalle konkreettinen liittämiskohta tai -kohdat, josta kiinteistö voidaan liittää vesihuoltolaitoksen verkostoihin. 
  • VHL 12 § mukaan liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä eikä sen sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Vesihuoltolakioppaan (2015) mukaan liittymisetäisyyden tulkinnassa voidaan edelleen ottaa huomioon vesihuoltolakia edeltäneessä sääntelyssä asetetut metrimäärät, mm. liitoskohta tulisi asemakaava-alueiden ulkopuolella sijaita enintään noin 100 m etäisyydellä kauimmaisesta liitettävästä rakennuksesta. Asemakaava-alueella kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen rakentamaan liittymisjohdon yleiseen vesijohtoon tai viemäriin, joka on enintään noin 20 m päässä tontin rajasta.

 Kohtuuttomuuden vaatimus ei yleensä täyty, jos: 

  • kiinteistön rakennusluvassa on määrätty liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin;
  • jätevesijärjestelmän ikä on yli 10 vuotta;
  • liittymiskohdan sijainti ei yksin ole peruste vapautuksen saamiseen.

2) Vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella

 Vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen ei saa vapautuksien myötä vaarantua. 

  • Vapautuksia myönnettäessä otetaan huomioon vapautushakemusten ja jo vapautettujen kiinteistöjen kokonaismäärä ko. toiminta-alueella.
  • Jos vapautus myönnetään useammalle kiinteistölle, voi vesihuollon taloudellinen ja asianmukainen hoitaminen alueella vaarantua.
  • Usein verkostossa ja siirtolinjassa on pitkät viipymät. Jos vesijohtoon liittymisvelvollisuudesta myönnetään vapautuksia, jäävät verkoston ääriosien viipymät hyvin pitkiksi ja veden laatu heikkenee. Tämä vaarantaa talousvesihuollon asianmukaisen hoitamisen. Useiden vapautusten seurauksena verkostoon joudutaan juoksuttamaan vettä, jotta veden laatu pysyy asianmukaisena.
  • Jätevesiviemäriverkostossa pitkät viipymät aiheuttavat mm. hajuhaittoja.

3) Vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon

Kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Tämän osoittamiseksi tulee esittää enintään vuoden vanha tutkimustulos kaivoveden terveydellisestä laadusta.

  • Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi korkeintaan vuoden vanha tutkimustodistus kaivoveden terveydellisestä laadusta. 
  • Rengaskaivovesitutkimuksessa on tutkittava: E. coli (ulosteperäiset bakteerit) nitraatti, nitriitti, ammonium, koliformiset bakteerit, rauta, mangaani, KMnO4-luku (humus), kokonaiskovuus, pH, sähkön-johtavuus, sameus, väri, ulkonäkö ja sivuhaju. Tutkimustodistuksessa tulee olla lausunto veden laadusta.
  • Porakaivovesitutkimuksessa on tutkittava: E. coli (ulosteperäiset bakteerit) nitraatti, nitriitti, ammonium, koliformiset bakteerit, rauta, mangaani, KMnO4-luku (humus), kokonaiskovuus, pH, sähkönjohtavuus, sameus, väri, ulkonäkö ja sivuhaju. Lisäksi tulee tutkituttaa radon, arseeni, uraani ja fluoridi. Tutkimustodistuksessa tulee olla lausunto veden laadusta.

 Lisätietoja analysoitavista parametreista antaa kunnan terveydensuojeluviranomainen.

4) Vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon

Kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely tulee voida järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.  Myönteistä vapautuspäätöstä tukevat seuraavat asiat: 

  • kiinteistön jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa;
  • kiinteistöllä muodostuu vähän jätevettä ja/tai kiinteistön käyttö on vähäistä;
  • kiinteistöllä on kompostoiva kuivakäymälä.                

Myönteistä vapautuspäätöstä ei tue se, että: 

  • kiinteistöllä asuu vakituisesti enemmän kun kaksi (2) henkilöä. Tällöin jätevesihuollon palvelujen tarvetta ei voi pitää vähäisenä; sekä
  • kiinteistö sijaitsee ranta- tai pohjavesialueella tai suhteellisen tiiviisti rakennetulla alueella.

Lainsäädäntö: hulevedet

 Vesihuoltolain (119/2001) 17 b §:n mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin.

 Vapautus liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin on myönnettävä, jos:

 1) liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hallinnasta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy;

 2) vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella; ja

 3) liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Periaatteet, jotka pätevät vapautushakemuksiin vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoon liittämisestä:

Hulevesivapautusten käsittelyssä ja niiden myöntämisessä käytetään hyvin paljon tapauskohtaista harkintaa. Edellytyksenä vapautuksen saamiselle on, että hulevesien imeyttäminen ja johtaminen eivät aiheuta vettymistä tai muuta haittaa naapurikiinteistöille. Sekaviemäröidyssä (kiinteistön hule- ja perustusten kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin) kiinteistössä vapautus voi tulla kysymykseen vain poikkeustapauksessa.

Lisätietoja

Paula Luodeslampi, Kaisa Autio-Nousiainen, Ville Hämäläinen