Tupakointikiellot

Tupakointikielloista säädetään tupakkalaissa (549/2016). Tupakkalaissa olevien tupakointikieltojen tarkoituksena on suojella väestöä ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta.

Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty yleisön, työntekijöiden tai asiakkaiden käytössä olevissa sisätiloissa. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin tietyissä tapauksissa myös ulkotiloissa. Tällaisia tiloja ovat yleisten tilaisuuksien katokset tai katsomot tai muut tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetut tilat, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan sekä päiväkotien ja oppilaitosten ulkotilat.

Tupakointikiellot asuntoyhteisöissä

Asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa (esim. porraskäytävä, ullakko- ja kellaritilat, kerhotilat sekä yhteinen sauna) ei saa tupakoida. Asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön omistamissa ja sen hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla.

Kunnan määräämä tupakointikielto asuntoyhteisöön

Asuntoyhteisöillä (rakennuksen omistajalla) on oikeus hakea kunnalta tupakointikieltoa myös asukkaiden hallinnassa oleviin tiloihin. Yksittäisillä asukkailla ei ole oikeutta tehdä tupakointikieltoa koskevia hakemuksia asuntoyhteisön omistamaan ja muiden asukkaiden hallitsemiin tiloihin. Heillä on kuitenkin oikeuksia ja mahdollisuuksia tehdä aloitteita, joiden käsittelyn jälkeen tällaisen hakemuksen tekemisestä voidaan päättää.

Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Kieltoa määrättäessä ei näin ollen huomioida savun satunnaista kulkeutumista ko. tiloihin.

Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Koska asuinhuoneistojen välistä savuhaittaa voidaan yleensä hallita yksinkertaisilla ilmastoinnin säädöillä ja korjauksilla, asuntoyhteisön on käytännössä aina selvitettävä jo ennen hakemuksen tekemistä, voidaanko savun kulkeutuminen kohtuukustannuksin estää. Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä.

Parvekkeilla ja huoneiston käytössä olevien ulkotilojen osalta ei edellytetä ennen kiellon määräämistä, että savun kulkeutumista on yritetty ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että tilan tai alueen haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.

Jos asuntoyhteisö ei hae tupakointikieltoa, vaikka edellytykset kiellon määräämiselle ovat olemassa, tupakansavusta kärsivien asukkaiden käytettävänä on terveydensuojelulain mukainen menettely. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä.

Hakemus tupakointikiellosta

Asuntoyhteisö voi hakea tupakointikieltoa vapaamuotoisella hakemuksella, josta löytyy seuraavat tiedot.

Hakemukseen on liitettävä asuntoyhteisön päätös osoituksena siitä, että hakijalla on oikeus hakea tupakointikieltoa. Osoitukseksi käy esimerkiksi yhtiökokouksen päätös tupakointikiellon hakemisesta.  Hakemuksessa on oltava eritelty selvitys siitä, mihin tiloihin tupakointikieltoa haetaan (sisätilat, parvekkeet ja ulkotilat). Lisäksi hakemuksessa on esitettävä rakenteellinen tai muu selvitys tupakansavun mahdollisesta kulkeutumisesta tilasta toiseen. Hakemuksessa on myös osoitettava, miten tilojen haltijoita on kuultu ennen hakemuksen tekemistä.