Jätevesi

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella

Kiinteistökohtaiset jätevedet tulee käsitellä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyvin hoidettu jätevedenkäsittelyjärjestelmä pienentää talousvesikaivojen, pohjaveden sekä lähivesistöjen veden laadulle koituvaa pilaantumisriskiä sekä parantaa lähiympäristön tilaa.

Kiinteistönomistajan kannalta olennaisinta on selvittää oman kiinteistön sijainti suhteessa vesistöihin ja pohjavesialueisiin. Pohjavesialueilla sekä rannan läheisyydessä (enintään 100 metrin etäisyydellä rannasta) uudistamisen määräaika on 31.10.2019. Jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin ranta- tai pohjavesialueella, tulee sen jätevesijärjestelmä uusia silloin, kun kiinteistölle rakennetaan vesikäymälä, uusitaan jätevesijärjestelmä tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Muilla kuin ranta- ja pohjavesialueilla tulee noudattaa perustason puhdistusvaatimusta. Missään vaiheessa kiinteistöjen olemassa olevista jätevesijärjestelmistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Jätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset löytyvät hajajätevesiasetuksesta (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksesta (19/2017). Vaatimukset koskevat vain viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Uudisrakentamisessa puhdistusvaatimuksia on noudatettu vuodesta 2004 lähtien, joten uudistamistarve koskee vain ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä.

Aikataulu ja vaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla

Jätevesijärjestelmän uudistamisen ajankohta riippuu kiinteistön sijainnista. Ranta- ja pohjavesialueilla tulee jätevesijärjestelmä uusia 31.10.2019 mennessä. Ranta-alue on 100 m vyöhyke rannasta. Etäisyys vesistöön mitataan jätevettä tuottavan rakennuksen seinästä keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan. Pohjavesialueella siirtymäajan katsotaan koskevan kiinteistöä, jos jäteveden käsittelyjärjestelmä sijaitsee pohjavesialueen rajan sisällä. Pohjavesialueella huomiota kiinnitetään siis itse jäteveden käsittelyjärjestelmään, ei jätevettä tuottavaan rakennukseen. 

Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä tulee noudattaa ranta- ja pohjavesialueilla kuntien ympäristönsuojelumääräysten perustasoa tiukempaa puhdistusvaatimusta. Koska Tuusulassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä, ratkaistaan jätevesien käsittelyvaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla tapauskohtaisesti. Ratkaisun perusteena ovat mm. vesiensuojelu sekä pohjaveden ja maaperän pilaamiskiellot.

Ranta- ja pohjavesialueita koskeva tiukempi puhdistusvaatimus voidaan saavuttaa esimerkiksi johtamalla käymäläjätevedet umpisäiliöön ja käsittelemällä harmaat jätevedet maasuodattamossa tai johtamalla kaikki jätevedet umpisäiliöön tai johtamalla puhdistetut jätevedet herkän alueen ulkopuolelle.

Karttapalvelu, josta voi tarkistaa sijaitseeko kiinteistö ranta- tai pohjavesialueella

Vaatimukset muilla alueilla

Jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin ranta- tai pohjavesialueella, tulee sen jätevesijärjestelmä uusia silloin, kun kiinteistölle rakennetaan vesikäymälä, uusitaan jätevesijärjestelmä tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Muilla kuin ranta- ja pohjavesialueilla tulee noudattaa perustason puhdistusvaatimusta. Missään vaiheessa kiinteistöjen olemassa olevista jätevesijärjestelmistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Puhdistusvaatimustasot

Perustason puhdistusvaatimuksen mukaan jätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen.

Perustasoa tiukempi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla (ranta- ja pohjavesialueet) on sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen.

Huussi ja kantovesi, ikävapautus sekä poikkeukset

Uudistusvaatimukset eivät koske kiinteistöjä, joilla on kantovesi ja kuivakäymälä. Kunnostusta ei tarvita myöskään, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä.

Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Näilläkin kiinteistöillä kiinteistön omistajan tulee huoltaa järjestelmää siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistön haltijan vaihtuessa jätevesijärjestelmä täytyy laittaa kuntoon. Ikävapautusta ei sovelleta vapaa-ajan asuntoihin.

Kiinteistönomistajan on mahdollista hakea poikkeamista talousvesien käsittelyvaatimuksista ranta- ja pohjavesialueilla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää huomattavan vähäisenä tai edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Poikkeaminen on tarkoitettu vain erikoistapauksiin ja sitä voi hakea, jos kiinteistö ollaan liittämässä jätevesiviemäriverkostoon lähivuosina tai jätevesijärjestelmän uudistamisen kustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Myös kiinteistön haltijan korkea ikä, pitkäaikainen työttömyys tai pitkäaikaissairaus voi olla perusteena poikkeuksen myöntämiselle. Jos kiinteistön omistus vaihtuu tai jätevesien määrä lisääntyy, myönnetty poikkeuslupa raukeaa. Kaikissa edellä mainituissa poikkeustapauksissa jätevesijärjestelmän on oltava käyttökuntoinen eikä jätevesistä saa aiheutua pilaantumista.

Poikkeamishakemuslomake liitteineen löytyy Lupa- ja ilmoituslomakesivustolta jätevesilomakkeista. Poikkeamista käsittelyvaatimuksista ranta- ja pohjavesialueilla voi hakea 31.10.2019 jälkeen.

Selvitys tai suunnitelma kiinteistön jätevesien käsittelystä

Jokaisella kiinteistöllä tulee olla kirjallinen selvitys kiinteistöllä syntyvien jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Selvityksen on sisällettävä kuvaus mm. jätevesien käsittelyratkaisusta, jätevesien purkupaikan sijainnista sekä muut järjestelmää koskevat olennaiset tiedot. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio jäteveden laadusta, määrästä ja ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta sekä arvio puhdistusvaatimusten täyttymisestä perusteluineen.

Selvitykselle asetetut vaatimukset on esitetty valtioneuvoston asetuksessa (157/2017). Kiinteistön jätevesijärjestelmää koskeva selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.

Jos kiinteistön jätevesijärjestelmästä on tehty suunnitelma, selvitystä jätevesijärjestelmästä ei tarvita. Suunnitelma laaditaan silloin, kun rakennetaan uusi järjestelmä tai tehostetaan jo olemassa olevaa järjestelmää. Suunnitelman sisältö on hyvin samankaltainen selvityksen kanssa. Lisätietoa selvityksen ja suunnitelman sisällöstä on hajajätevesiasetuksessa.

Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto

Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaan siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Yleisten käyttö- ja huolto-ohjeiden lisäksi tulee tarkastaa alueelliset jätehuoltomääräykset, joissa voi olla määräyksiä mm. lietteen tyhjennyksestä.

Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraus tai uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään hajajätevesiasetuksessa.

Pätevän suunnittelijan tulee laatia suunnitelma jätevesijärjestelmästä. Jätevesisuunnitelman tekeminen edellyttää rakennuspaikkaan ja sen ympäristöolosuhteisiin perehtymistä. Asiallinen suunnitelma on arvokas myös järjestelmän urakointia, käyttöä ja huoltoa, mahdollista muuttamista sekä kiinteistön jälleenmyyntiä silmällä pitäen. Suunnittelulomakkeita on saatavissa kuntien rakennusvalvontaviranomaisten verkkosivuilta. Näiltä sivuilta löytyvät myös kuntien rakennusjärjestykset, joissa on lisätietoa mm. tarvitseeko jätevesijärjestelmän rakentamiseen hakea toimenpidelupa. Kunnat voivat rakennusjärjestyksellään määrätä tiettyjä toimenpiteitä ilmoitusmenettelyn piiriin.

Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta
Keravan kaupungin rakennusvalvonta
Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta
Mäntsälän kunnan rakennusvalvonta
Tuusulan kunnan rakennusvalvonta

Paikalliset määräykset jätevesien käsittelystä

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueen kunnista Järvenpäällä, Keravalla, Mäntsälällä ja Nurmijärvellä on voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä. Nämä paikalliset määräykset tulee ottaa huomioon jätevesijärjestelmää tehostettaessa tai rakennettaessa.

Ympäristönsuojelumääräykset

Valvontaa pilaantumisen ehkäisemiseksi

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo, ettei haja-asutuksen jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli pilaantumista tai sen vaaraa aiheutuu, voi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta velvoittaa uudistamaan järjestelmän tietyn määräajan puitteissa. Ympäristön pilaantumisen kannalta riskialueita voivat olla taajaan rakennetut asutuskeskittymät, joissa vanhoja jätevesijärjestelmiä on lähekkäin talousvesikaivojen kanssa. Jokaisen kiinteistönomistajan kannattaa huolehtia siitä, että jätevedet tulevat hyvin puhdistetuiksi ja oma lähiympäristö säilyy viihtyisänä ja terveellisenä.

Linkkejä

Haja-asutuksen jätevesineuvonta
Hajajätevesisivusto

Hajavesijelppi
Jätevesiopas
NEUVO Itä-Uusimaa 2019
Vesihuoltotulkki

Oppaita ja ohjeita

Haja-asutuksen jätevedet, Lainsäädäntö ja käytännöt (Ympäristöministeriö 2017)
Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö)
Jätevesiopas
(Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2017)
Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Kylätoiminta ry, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2017)
Sisäkuivakäymälän ABC - hankinta (Käymäläseura Huussi ry)

Keskeinen lainsäädäntö

Hajajätevesiasetus (157/2017)
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017)

Lisätietoja

Tuuli Laukkanen, Liisa Leino, Mira Vuorijärvi
Anu TyniLiisa Garcia (yleinen jätevesineuvonta)