Uimavesien laatu

Uimaveden laatuvaatimukset

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen mukaan yksittäisen uimavesivalvontatutkimustuloksen tulee täyttää alla olevat vaatimukset:

  • Escheria coli -bakteeri alle 1000 pmy/100 ml
  • Suolistoperäiset enterokokit alle 400 pmy/100 ml

Uimaveden laatusuositukset

Uimaveden on oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Laatusuositukset on annettu kasviplanktonin ja makrolevien sekä jätteiden (öljymäiset ja tervamaiset aineet) ja uimavedessä kelluvien materiaalien esiintymiselle. Näitä seurataan aistinvaraisin havainnoin. Laatusuosituksen ylittyminen ei välttämättä merkitse terveyshaitan mahdollisuutta. Pikemminkin kyse on uimaveden esteettisestä laadusta ja käyttökelpoisuudesta.

Järvisyyhy

Järvisyyhy ilmenee uinnin jälkeisenä ihon kutiamisena ja iholle nousevina näppylöinä. Voimakas kutina häviää muutamassa tunnissa, mutta näppylät voivat kestää jopa viikon. Järvisyyhyn aiheuttaja on imumadon toukka, joka on ihmiselle vaaraton, mutta kiusallinen vaiva. Toukka kuolee muutaman tunnin kuluessa, sillä se ei pysty jatkamaan elinkiertoaan ihmisessä.

Täysikasvuinen imumato elää loisena vesilinnun verisuonistossa. Imumadon munat vapautuvat veteen lintujen ulosteen kautta. Massavapautumisia tapahtuu etenkin lämpiminä ja aurinkoisina kesäpäivinä. Munat kuoriutuvat vedessä ja toukat etsivät väli-isännäkseen kotilon, jossa ne kehittyvät seuraavan asteen toukiksi. Kotilosta toukat vapautuvat lopulta veteen ja etsivät pääisäntänä toimivan vesilinnun, jossa ne kehittyvät jälleen munia tuottaviksi imumadoiksi. Joskus toukat erehtyvät pääisännästään ja tämän vuoksi kiinnittyvät ihmisen ihoon.

Ohjeita syyhyn välttämiseksi

  • Käy suihkussa heti uinnin jälkeen tai kuivaa itsesi karkealla pyyhkeellä
  • Vältä uimista kaislikkoisissa rantavesissä
  • Niitä ja poista kaislikot mökkirannalta
  • Kerää kotilot

Järvisyyhyä ei tutkita erikseen uimavesistä, mutta ympäristökeskus tiedottaa syyhystä varoituskyltein kuntalaisten antamien tietojen perusteella.

Sinilevät

Sinileväkukinnalla tarkoitetaan veden pinnalle kertynyttä levien massaesiintymää. Noin puolet sinileväesiintymistä on todettu myrkyllisiksi. Sinilevät voivat aiheuttaa erilaisia iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Mikäli olet uinut sinileväisessä vedessä, huuhtele sinileväinen vesi mahdollisimman pian pois iholta ja silmistä puhtaalla vedellä. Lievissä myrkytystapauksissa voit käyttää apteekista saatavaa lääkehiiltä. Vakavassa myrkytyksessä tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.

Tunnista sinileväkukinto

  • Sakeaa hernekeittoa muistuttava vihertävä kerrostuma veden pinnalla tai rannassa
  • Esiintyy etenkin keski- ja loppukesästä ja alkusyksystä
  • Homeinen, tunkkainen haju
  • Väri muuttuu vanhetessa sinivihreäksi tai turkoosiksi
  • Pienempi esiintymä näkyy vihertävinä hiukkasina tai rannalla esiintyvinä juovamaisina raitoina

Sinilevän erottaa nopeasti myrkyttömästä rihmalevästä siitä, että kepillä nostettaessa se ei jää roikkumaan keppiin vaan hajoaa veteen.

Kun havaitset sinilevää

  • Älä käytä vettä juomavetenä, ruuanlaittoon, astioiden tiskaukseen tai sellaisenaan syötävien kasvinosien suoraan kasteluun
  • Älä käytä vettä pesu- tai löylyvetenä
  • Älä ui, jos vedessä on runsaasti sinilevää. Vähäiseenkin levän määrään tulee suhtautua varovaisuudella ja uimisen jälkeen tulee käydä suihkussa
  • Vältä lasten ja kotieläinten uimista sinileväisessä vedessä, sillä levien joutuminen suuhun voi olla vaarallista

Ilmoita havaintosi

Kun havaitset sinilevää, ilmoita havainnostasi Järviwikiin. Kuka tahansa voi perustaa Järviwikiin oman havaintopaikan, johon tallentaa levähavaintoja. Kun tallennat havaintosi Järviwikiin, saat itsellesi näyttävän havaintoarkiston ja autat muita vesistön käyttäjiä ja viranomaisia.