Vesiosuuskunnat

Haja-asutusalueella, jossa kunnan järjestämää vettä tai viemäröintiä ei ole saatavilla tai mahdollista toteuttaa, vesihuolto on usein järkevää hoitaa keskitetysti perustamalla ns. vesiosuuskunta. Suomessa ensimmäiset vesiosuuskunnat perustettiin jo 1900-luvun alussa.

Vesiosuuskunta on yritys, jonka omistavat vesiosuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä tai yhteisöä. Vesiosuuskunnan hallituksella tai toimihenkilöillä on vastuu verkoston rakentamisesta, laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta, asianmukaisesta jätevesien käsittelystä ja johtamisesta sekä laitoksen taloudellisesta toiminnasta.

Vesiosuuskunta luokitellaan vesihuoltolain tarkoittamaksi vesihuoltolaitokseksi silloin, kun siinä on liittyneenä 50 asukasta tai sen vuorokaudessa kuluttama vesimäärä tai tuottama jätevesimäärä on vähintään 10 m3. Edellistä pienemmät vesiosuuskunnat eivät ole lain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia. Vesihuoltolaitoksiksi luokiteltaville vesiosuuskunnille on vahvistettava toiminta-alue. Toiminta-alueen vahvistaa kunta. Toiminta-alueen kiinteistöillä on liittymisvelvoite verkostoon, mikäli ympäristönsuojeluviranomainen ei anna lupaa poiketa velvoitteesta.

Vesiosuuskunnat ympäristökeskuksen alueella

Mäntsälä

Hirvihaaran vesiosuuskunta
Kortistonkulman (Korkun) vesiosuuskunta
Levannon vesiosuuskunta
Sääksjärven vesiosuuskunta
Vesiosuuskunta Mustijoki
Vesiosuuskunta Suoni (Arola, Jokelanseutu, Halkia)
Vesiosuuskunta Sälinkää

Nurmijärvi

Nurmijärven vesiosuuskunnat

Tuusula

Nummismäen vesiosuuskunta
Perälän vesiosuuskunta
Ruotsinkylän vesiosuuskunta

Järvenpää

Rajakulman jätevesiosuuskunta

Keravan kaupungin alueella ei ole vesiosuuskuntia.

Vesiosuuskunnat.fi (Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry)