Jättipalsami

Jättipalsami on lähtöisin Intian Himalajan vuoristoalueilta ja se tuotiin alkujaan Suomeen puutarhakasviksi. Laji viihtyy kosteissa kasvuympäristöissä ja leviää helposti joki-ja puronvarsia pitkin. Lajin leviämistä luontoon edesauttaa sen hyvä lisääntymiskyky: yksi yksilö tuottaa tuhansia siemeniä, jotka se ampuu kypsistä siemenkodista ympäristöön useiden metrien päähän. Jättipalsami kukkii loppukesästä, heinä-syyskuussa.

Vaikka jättipalsamin leviämiskyky on hyvä, sen torjuminen on helpompaa kuin esimerkiksi jättiputken. Jättipalsami on yksivuotinen ja se leviää ainoastaan siemenistä eikä muodosta maaperään pysyvää siemenpankkia.

Tuntomerkit

  • Suuri koko (1,5 m, jopa 3 m)
  • Suikeat, tiheään hammaslaitaiset lehdet
  • Vaaleanpunaiset tai valkoiset suuret kukinnot pystyssä olevassa tertussa
  • Munuaismaiset taimien lehdet

Jättipalsami

TORJUNTA

Pienet esiintymät: Kitke kasvit maasta mielellään alkukesällä ja viimeistään kukinta-aikaan ennen siemenien kypsymistä.

Suuret esiintymät: Niitä kasvit mahdollisimman läheltä maanpintaa alimman lehtiparin alapuolelta. Tee 2-3 niittoa kesässä.

Mikäli jättipalsami niitetään tai kitketään ennen kukintaa ja kasvijätettä syntyy paljon, jäte voidaan toimittaa puutarhajätteenä jätteiden vastaanottopisteeseen. Mikäli jätteessä on mukana kasvin kukintoja, jäte tulisi polttaa eli toimittaa jätteiden vastaanottopisteeseen polttojätteenä. Näissä tapauksissa jäte tulee peittää kuljetuksen ajaksi, jotta siemenet eivät pääse leviämään ympäristöön.

Pienillä kohteilla, kuten yksityisillä pihoilla, kukinnot voi laittaa sekajäteastiaan, jolloin ne menevät polttoon. Muut kasvinosat voi kompostoida.