Vieraslajit

Lainsäädäntö

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Vieraslajit ovat Suomen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia lajeja, jotka ovat levinneet tänne ihmisen toiminnan seurauksena joko tahallisesti tai tahattomasti. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle.

EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Luettelon lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Vieraslajiluettelo sai täydennystä elokussa 2017, jolloin listaan lisättiin 12 uutta lajia. Kesäkuussa 2019 listaan lisättiin vielä 17 uutta Eu-luettelon lajia. Torjuttaviin kasvilajeihin kuuluvat nyt myös jättipalsami sekä jättiputkista armenianjättiputki, kaukasianjättiputki ja persianjättiputki.

1.6.2019 astui voimaan valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Asetuksessa on listattu kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraslajit, joita koskee samat velvoiteet kuin Eu listan lajeja. Asetukseen on kirjattu sellaisia lajeja, jotka eivät esiinny Eu:n vieraslajiluettelossa, kasveista mm. tarha-, japanin- ja sahalintatar (jättitatar), komealupiini sekä kurtturuusu. Kurtturuusun osalta kasvatuskielto astuu voimaan kolmen vuoden kuluttua asetuksesta vuonna 2022. Listalla on myös nilviäisiin kuuluva espanjansiruetana.

 

Lupiini

 

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Luontoon levitessään vieraslajit saattavat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi. Ne voivat kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa samoista resursseista ja jopa syrjäyttää alkuperäisen lajiston. Vieraslajit voivat myös risteytyä alkuperäisen lajiston kassa ja levittää tauteja. Osa vieraslajeista, kuten metsiin leviävät tuholaiset, voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja. Esimerkiksi villikani aiheuttaa jo mittavia torjuntakustannuksia pääkaupunkiseudulla. Vieraslajit saattavat haitata myös alueiden virkistyskäyttöä, kuten rannikkoalueilla hiekkarantoja vallannut kurtturuusu. 

Yleisimpiä ja tunnetuimpia vieraslajeja Suomessa ovat luontoon levineet kasvilajit, kuten kuvassa oleva komealupiini, jättipalsami ja jättiputki. Tunnettuihin vieraslajeihin kuuluu myös puutarhatuholaisena tunnettu espanjansiruetana.

 

Jättiputken torjunta 

Kukin kunta huolehtii jättiputken torjunnasta omistamiltaan alueilta. Yhteyshenkilöt vieraslajiasioissa kunnittain:

  • Järvenpää: kunnossapitopäällikkö Aija Schukov, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3586
  • Kerava: kaupunginpuutarhuri Mari Kosonen, sähköposti etunimi.sukunimi@kerava.fi, p. 040 318 4823.
  • Mäntsälä: Kunnanpuutarhuri Jukka Hanhinen, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 314 5434
  • Nurmijärvi: työnjohtaja Tarmo Tuomola, sähköposti etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi, p. 040 317 4287.
  • Tuusula: työnjohtaja Ismo Autere, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi, p. 040 314 3127
  • Maantiealueella jättiputkien torjunnasta vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infravastuualue, Risto Loikkanen p. 0400 503 376, sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuntalaisten tulee huolehtia vieraslajien torjunnasta omalla tontillaan. Puutarhakasvien leviämisen pihalta ympäröivään luontoon pystyy estämään, kun asiaan kiinnittää säännöllisesti huomiota. Vieraslajit leviävät tehokkaasti puutarhajätteen mukana. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Jos vieraslajilla ei ole uudella alueella luontaisia vihollisia, se voi lisääntyä lähes rajattomasti.

 
Vieraslajistrategia

Maaliskuussa 2012 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä kansallinen vieraslajistrategia, jonka tavoitteena on ehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.
Strategiaan liiittyvässä toimenpideohjelmassa esitetään 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi.

 Vieraslajistrategia_kansi

 

Ilmoita havaintosi vieraslajeista

Suomessa tavattavista vieraslajeista löytyy kattavasti tietoa vieraslajiportaalista. Sieltä löytyvät ohjeet vieraslajien tunnistamiseen ja hävittämiseen. Valtakunnallinen vieraslajiportaali ottaa vastaan kansalaisten havainnot kaikista vieraslajeista. Käytettävyyden helpottamiseksi ympäristökeskus on rakentanut toiminta-alueelleen oman vieraslajien tallennusjärjetelmän, johon kannattaa tallentaa havainnot Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan alueilta.


 

Lisätietoja:

Mia Honkanen

Maa- ja metsätalousministeriö

VieKas LIFE -hanke

 


 Sivu päivitetty 27.6.2019