Vieraslajit

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan, kasvattaa tai päästää ympäristöön.

Vieraslajit ovat Suomen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia lajeja, jotka ovat levinneet tänne ihmisen toiminnan seurauksena joko tahallisesti tai tahattomasti. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle.

EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Luettelossa on viisi Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia: persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä täplärapu ja villasaksirapu. Niiden lisäksi luetteloon sisältyy harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja. Luettelon lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Kieltojen noudattamista valvotaan muun muassa rajatarkastuksilla. Jäsenmaiden tulee valmistella seurantajärjestelmä, jolla luettelon lajien levinneisyyttä ja torjunnan vaikutuksia seurataan. Täpläravun pyynti ja myyminen syötäväksi voi Suomessa yhä jatkua. Niitä ei kuitenkaan enää saa levittää istuttamalla.

Eu:n vieralajiluettelo sai täydennystä kesäkuussa 2017, jolloin listaan lisättiin 12 uutta lajia. Torjuttaviin kasvilajeihin kuuluvat nyt myös persianjättiputki ja jättipalsami, torjuttaviin eläinlajeihin supikoira ja piisami.

Yleisimpiä ja tunnetuimpia vieraslajeja Suomessa ovat luontoon levineet kasvilajit, kuten kuvassa oleva komealupiini, jättipalsami ja jättiputki. Tunnettuihin vieraslajeihin kuuluu myös puutarhatuholaisena tunnettu espanjansiruetana.

Lupiini

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Luontoon levitessään vieraslajit saattavat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi. Ne voivat kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa samoista resursseista ja jopa syrjäyttää alkuperäisen lajiston. Vieraslajit voivat myös risteytyä alkuperäisen lajiston kassa ja levittää tauteja. Osa vieraslajeista, kuten metsiin leviävät tuholaiset, voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja. Esimerkiksi villikani aiheuttaa jo mittavia torjuntakustannuksia pääkaupunkiseudulla. Vieraslajit saattavat haitata myös alueiden virkistyskäyttöä, kuten rannikkoalueilla hiekkarantoja vallannut kurtturuusu. 


Jättiputken torjunta 

Kukin kunta huolehtii jättiputken torjunnasta omistamiltaan alueilta. Yhteyshenkilöt vieraslajiasioissa kunnittain:

  • Järvenpää: kunnossapitopäällikkö Aija Schukov, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3801
  • Kerava: työnjohtaja Milja Kosonen, sähköposti etunimi.sukunimi@kerava.fi, p. 040 318 4109.
  • Mäntsälä: Kunnanpuutarhuri Jukka Hanhinen, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 314 5434
  • Nurmijärvi: työnjohtaja Tarmo Tuomola, sähköposti etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi, p. 040 317 4287.
  • Tuusula: työnjohtaja Ismo Autere, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi, p. 040 314 3127

  • Maantiealueella jättiputkien torjunnasta vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infravastuualue, Risto Loikkanen p. 0400 503 376, sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuntalaisten tulee huolehtia vieraslajien torjunnasta omalla tontillaan. Puutarhakasvien leviämisen pihalta ympäröivään luontoon pystyy estämään, kun asiaan kiinnittää säännöllisesti huomiota. Vieraslajit leviävät tehokkaasti puutarhajätteen mukana. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Jos vieraslajilla ei ole uudella alueella luontaisia vihollisia, se voi lisääntyä lähes rajattomasti.

 
Vieraslajistrategia

Maaliskuussa 2012 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä kansallinen vieraslajistrategia, jonka tavoitteena on ehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.
Strategiaan liiittyvässä toimenpideohjelmassa esitetään 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta vieraslajien aiheuttamien haittojen torjumiseksi.

 Vieraslajistrategia_kansi

Erityisen haitalliset vieraslajit

Suomessa on tunnistettu yhteensä 157 haitallista vieraslajia. Näistä huomattava osa on maa- ja metsätalouden vieralajeja. Näiden lisäksi on tunnistettu 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia.

Vieraslajeista 37 lajia on luokiteltu erityisen haitalliseksi. Näitä ovat kasvintuhoojat sekä

  • jättiputket
  • kurtturuusu
  • rapurutto
  • espanjansiruetana
  • minkki

Erityisen haitallisesti todettujen vieraslajien torjuntaa tulee kohdistaa välittömästi tehokkaita toimenpiteitä. Vieraslajistrategian yksi tavoitteista on hävittää jättiputket kokonaan Suomesta 10-20 vuoden kuluessa.


Vieraslajiportaali kerää havaintoja vieraslajeista

Suomessa tavattavista vieraslajeista löytyy kattavasti tietoa vieraslajiportaalista. Sieltä löytyvät ohjeet vieraslajien tunnistamiseen ja hävittämiseen. Valtakunnallinen vieraslajiportaali ottaa vastaan kansalaisten havainnot kaikista vieraslajeista. Ole hyvä, ja syötä kaikki havaintosi vieraslajeista sinne.
 


Lisätietoja:

Mia Honkanen

Ympäristöhallinnon verkkosivut
Maa- ja metsätalousministeriö