Bongaa lepakkokellari
08.03.2016
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyytää yleisöhavaintoja lepakoiden talvehtimispaikoista Järvenpäästä, Keravalta, Mäntsälästä, Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Katse kannattaa kiinnittää erityisesti vanhoihin kivistä ladottuihin kellareihin. Niiden kivien väleihin jää syviäkin rakoja, joihin nahkasiivet pääsevät pujahtamaan.
Lepakot talvehtivat pimeässä, kosteassa ja viileässä. Ne hakeutuvat mielellään talvehtimaan koloihin, koska kolot suojaavat lepakoita ilmavirtaukselta ja vähentävät nestehukkaa. Kallionkolojen lisäksi lepakot talvehtivat mielellään ihmisten rakentamissa maanalaisissa tiloissa kuten kellareissa, vanhoissa pommisuojissa ja bunkkereissa. Joskus lepakot talvehtivat myös ullakoilla.
Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen, koska silloin ei ole riittävästi niiden ravintoa, hyönteisiä. Talven yli ne selviävät syksyllä kehoonsa keräämän, paljon energiaa sisältävän ruskean rasvan avulla. Horrostavan lepakon lämpötila laskee lähelle ympäristön lämpötilaa. Näin lepakko vähentää energiankulutustaan. Lepakot horrostavat kosteissa paikoissa välttääkseen kuivumisen.
Suomessa talvehtivia lepakkolajeja ovat pohjanlepakko, korvayökkö, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, ripsisiippa ja lampisiippa.
Toimita tiedot talvehtivista lepakoista tai lepakoiden talvehtimispaikaksi sopivista rakennelmista ympäristökeskukseen mieluiten sähköpostitse. Mukaan voit liittää kuvan talvehtimispaikaksi sopivasta kellarista ja talvehtivasta lepakosta.
Lisätietoja sekä kellari- ja lepakkohavaintojen toimitus ympäristösuunnittelija Terhi Wermundsen/ Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, PL 60, 04301 Tuusula, puh. 040 314 4729 tai etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Talvehtiva vesisiippa. Kuva: Terhi Wermundsen