Nurmijärven pelloilta tutkimustietoa viljelijöiden käyttöön – Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä 28.1.
21.01.2019
Nurmijärveläiset Lepsämänjoen valuma-alueen viljelijät ovat olleet mukana LOHKO II -hankkeessa kehittämässä uutta peltojen ravinnekierron työkalua. Työkalun avulla voidaan vertailla eri viljelytoimenpiteiden vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin sekä eroosioon ja tehdä valintoja kuormituksen vähentämiseksi. Taloustyökalulla voi tarkastella vesistöpäästöjen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta tilan talouteen. Viljeilijöille kehitetyistä työkaluista ja muista ajankohtaisista maatalouden vesiensuojelun teemoista on luvassa tietoa iltaseminaarissa Nurmijärvellä 28.1.2019.
Uusilla työkaluilla tarkempaa kuormitustietoa
Tilaisuudessa tutkijat esittelevät uusia työkaluja. Peltojen ravinnekierron työkalulla viljelijä pystyy arvioimaan eri viljelyvaihtoehtojen vaikutusta ravinnehuuhtoumaan ja eroosioon peltolohkokohtaisten viljelytietojen avulla, kertoo peltojen ravinnekierron työkalua kehitellyt hydrologi Markus Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta. Ajankohtaisten säätietojen perusteella voi myös seurata kasvukauden tapahtumia, kuten maankosteuden vaihtelua pellolla. Työkalulla voi myös kurkata tulevaisuuteen ja tehdä kasvukauden loppuun saakka ulottuvan ennusteen kasvien ravinteidenotosta, sadon kehittymisestä ja huuhtoutuvista ravinnemääristä.
Peltojen ravinnkierron työkalu on kehitetty ICECREAM-mallista, joka on ollut tutkimuskäytössä Suomessa jo 1990-luvulta alkaen. Mallia käytetään ELY-keskuksissa ravinnekuormituksen ja vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Entistä parempi malli tarkentaa näitä arvioita, selvittää Huttunen. Mallin kehittämiseen käytettiin Lepsämänjoen jatkuvatoimisen vedenlaatuhavaintoaseman ravinnepitoisuustietoja vuosilta 2010-2018 ja nurmijärveläisiltä tiloilta vuosina 2015-2018 kerättyjä tietoja.
Taloustohtorin verkkopalvelutyökalulla viljelijät voivat laskea, millaisia vaikutuksia vesistökuormitusta vähentävillä viljelymuutoksilla on tilan talouteen. Yksittäisten kasvien talouslaskelmat perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpitoaineistoon, kertoo Luken erikoistutkija Arto Latukka. Ympäristön hyväksi suunniteltavien toimenpiteiden talousvaikutusten euromääräinen selvittäminen on erityisen tärkeää nykyisessä maatalouden heikossa kannattavuus- ja maksuvalmiustilanteessa.
Kestävän ruoantuotannon jäljillä
Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Näillä resursseilla ruoantuotanto voidaan saada yhä kestävämmälle pohjalle ilmastonmuutoksen tuomista haasteista huolimatta. Nurmijärvellä järjestettävä maatalouden vesiensuojelupäivä antaa vinkkejä peltomaan rakenteen ja koko kasvukunnon parantamiseen sekä tarjoaa tietoa kipsin ja maanparannusaineiden vaikutuksista vesistökuormituksen vähentämiseksi.
Tilaisuus on maanantaina 28.1.2019 klo 16.15-21 Valtion virastotalon Käräjäsalissa, os. Keskustie 2A. Tilaisuuden järjestää Uudenmaan ELY-keskus yhdessä alueen maatalouden vesiensuojeluhankkeiden (LOHKO II, OSMO ja VILKKU Plus) kanssa. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisätietoa
- Ravinnekierron työkalu ja ICECREAM-malli: Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 196, sähköposti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Taloustohtori-verkkopalvelu: Arto Latukka, Luonnonvarakeskus, puh. 029 5326 308, sähköposti etunimi.sukunimi@luke.fi
- Peltomaan rakenne ja kasvukunto: Jukka Rajala, Ruralia-instituutti Helsingin yliopisto, puh. 044 303 2210, sähköposti etunimi.sukunimi@helsinki.fi
- Kipsi ja maanparannusaineet: Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, VILKKU Plus -hanke, puh. 040 314 4735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi
- Tilaisuus: Irmeli Ahtela Uudenmaan ELY-keskus, puh. 040 517 3412, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LOHKO II -hankkeen toteuttivat yhteistyössä MTK ry, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Uudenmaan ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskusja Suomen ympäristökeskus. Pääosa hankkeen rahoituksesta tuli Ympäristöministeriöltä hallituksen kärkihankerahoituksesta. Verkosta LOHKO löytyy osoitteesta www.mtk.fi/lohko. Hanke päättyi 2018.
VILKKU Plus -hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä. Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU Plus -hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke ja www.vilkkuhanke.fi.