Mäntsälän järvien veden laadusta uutta tietoa
08.08.2018
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Mäntsälän Sääksjärven, Pitkäjärven, Joutsjärven, Sulkavanjärven, Suojärven ja Mäkijärven veden laatua. Järvien veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Suojärvi on luokassa hyvä, Sääksjärvi luokassa tyydyttävä ja Sulkavanjärvi luokassa välttävä. Pitkäjärven, Joutsjärven ja Mäkijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pitkäjärvi ja Joutsjärvi kuuluvat luokkaan välttävä ja Mäkijärvi luokkaan hyvä.
Lähellä Mäntsälän kirkonkylää sijaitsevalla Sääksjärvellä on seuratuista järvistä suurin yleinen virkistyskäyttöarvo. Järvi on rehevä ja sen ongelmana on suuri ulkoinen ravinnekuormitus. Viimeaikaisten tulosten perusteella veden kokonaistyppipitoisuus on hieman laskenut ja kokonaisfosforipitoisuus on pysytellyt samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden. Järvellä ei ole havaittu kalakuolemia ja vesi on ollut hieman kirkkaampaa edellisiin vuosiin verrattuna.
Vielä vuonna 2004 sinilevät olivat yleisin levälaji järvessä, mutta niiden sekä limalevien osuus levien kokonaisbiomassasta on vähentynyt. Sääksjärvi luokitellaan kuitenkin edelleen reheväksi ja pitkäjänteistä työtä sen tilan parantamiseksi tulee jatkaa. Järvellä toimivan aktiivisen osakaskunnan ja järven valuma-alueella toimivan vesiosuuskunnan tekemä työ kuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja toiminnan jatkaminen mahdollistaa järven tavoitetilan saavuttamisen.
Pitkäjärvi, Joutsjärvi ja Sulkavanjärvi ovat kaikki matalia järviä, joiden ongelmina ovat rehevöityminen ja hidas umpeenkasvu. Kesällä kaikkien järvien happitilanne on hyvä, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja. Pitkäjärvellä kokonaistyppipitoisuus on hieman laskenut, Joutsjärvellä kasvanut ja Sulkavanjärvellä pysynyt ennallaan viime vuosina. Kaikilla kolmella järvellä kokonaisfosforipitoisuudet ja levien määrästä kertovan klorofylli a:n pitoisuudet ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla ja ne kertovat edelleen rehevyydestä. Olennaisin keino kaikkien näiden kolmen järven tilan parantamiseksi ja umpeenkasvun estämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen.
Suojärvi on ruskeavetinen humusjärvi, joka on hyvässä ekologisessa tilassa. Järvellä ei ole happiongelmia ja sen ravinnepitoisuudet ja klorofylli a:n pitoisuus ovat suhteellisen alhaisia. Levien kokonaisbiomassan perusteella Suojärven ekologinen tila on parantunut ja limalevän osuus oli laskenut selvästi. Suojärven hyvää tilaa kannattaa jatkossa ylläpitää mm. tehostamalla jätevesien käsittelyä valuma-alueen kiinteistöillä ja kiinnittämällä huomiota metsä-, suo- ja pelto-ojituksiin sekä peltojen lannoitukseen.
Mäkijärvestä otettiin vuonna 2017 näytteitä ensimmäisen kerran. Pintaveden alhaiset kokonaisfosfori-, typpi- ja klorofylli a:n pitoisuudet olivat ominaisia karuille järville. Tulevaisuudessa Mäkijärvi todennäköisesti säilyy nykyisenkaltaisessa tilassa, sillä alueella ei ole paineita rakentamiseen tai maanviljelyksen lisäämiseen.
Lisätietoa asiasta antaa vs. ympäristösuunnittelija Paula Luodeslampi, puh. 040 3144 740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.