Kuminalla maan rakenne ja tilan talous paremmaksi – tilaisuus Mäntsälässä
06.07.2018
Kuminaa käytetään mausteena ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomen valoisat kesät tuottavat kuminan siemenistä aromikkaita. Tämän takia suomalaisella kuminalla on kysyntää maailmalla, ja Suomi on noussut maailman suurimpien kuminanviejien joukkoon. Kuminan viljelyllä on myös monia hyviä ominaisuuksia ympäristön ja tilan talouden näkökulmasta. Mäntsälässä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä toimiva VILKKU Plus -hanke tarjoaa viljelijöille tietoa onnistuneeseen kuminanviljelyyn.
Hankevastaava Janne Heikkinen VILKKU Plus -hankkeesta toivottaa viljelijät tervetulleiksi hankkeen pellonpiennartilaisuuteen Mäntsälän Hirvihaaraan kuulemaan, miten kuminan viljelyssä onnistutaan. Tilaisuudessa tutustutaan viljelijä Janne Laineen kuminapeltoihin. Tilaisuudessa on myös esittelyssä GrainSense – kädessä pidettävä viljalaboratoriolaite, jolla viljelijä saa mitattua siemenen valkuais-, öljy- ja hiilihydraattipitoisuuden sekä kosteuden, vaikka pellon reunalla.
Heikkinen kertoo, että kuminan viljely kiinnostaa viljelijöitä. Sen paksu juuristo parantaa maan rakennetta ja kuohkeuttaa maata syvältä. Monivuotisena kasvina kumina vähentää keväistä ja syksyistä peltokiirettä. Ympäristön kannalta kumina vähentää maanmuokkauksen tarvetta ja toimii talviaikaisena kasvipeitteenä, jolloin sen kasvusto suojaa pellon pintaa eroosiolta ja ravinteiden huuhtoutumiselta, jatkaa Heikkinen.
Pitkään jatkunut viljan huono myyntihinta tekee kuminasta viljatiloille varteenotettavan viljelykasvin. Kuminan taloudellinen tuotto on pitkään ollut viljelykasveista positiivisin. Kylvövuotena kuminasta ei kuitenkaan vielä satoa saada, vaan se kasvattaa lehtiruusukkeen ja syvän paalujuuren, kertoo kuminaa viljelevä Janne Laine Mäntsälästä. Satoa päästään puimaan seuraavana vuonna. Kuminan puinnin ja kuivauksen jälkeen viljankäsittelylaitteisto kannattaa puhdistaa kunnolla, sillä maustekasvina kuminan aromit voivat heikentää leipäviljan, mallasohran ja rypsin käyttöä. Rehuviljan seassa kuminasta ei ole haittaa.
Kumina sopii hyvin monipuolistamaan viljavaltaista viljelykiertoa. Alkukesän kuivuus näkyy viljavaltaisen Keski-Uudenmaan alueen satotasossa. Valtakunnallisesti viljasato on jäämässä pienimmäksi sitten katovuoden 1987. Alkukesän kovasta kuivuudesta huolimatta kuminakasvustot ovat syväjuurisina selvinneet viljoja paremmin. Kuminan jälkeen kylvetty syysruis antaa hyvän sadon, vinkkaa Laine.
Kuminan viljelyä ja GrainSense-laitetta esittelevä pellonpiennartilaisuus järjestetään torstaina 12.7.2018 klo 9-12 Mäntsälän Hirvihaarassa. Kokoontuminen osoitteessa Hirvihaarantie 388. Lisätietoa asiasta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
VILKKU Plus -hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä. Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU Plus -hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke ja www.vilkkuhanke.fi.