Vieraslajit kuriin - älä päästä puutarhakarkuria liikkeelle
02.06.2016
Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan, kasvattaa tai päästää ympäristöön.
Vieraslajit ovat Suomen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia lajeja, jotka ovat levinneet tänne ihmisen toiminnan seurauksena joko tahallisesti tai tahattomasti. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa yleisimpiä ja tunnetuimpia vieraslajeja ovat komealupiini, jättiputki, jättipalsami ja espanjansiruetana.
Haitallisten vieraslajien torjunnassa tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa. Muuten lajeja voi levitä uusille alueille. Vieraslajien leviämisen estämiseksi EU on säätänyt vieraslajiluetteloja. Suomella on lisäksi oma kansallinen vieraslajilaki ja -asetus. Sekä EU:n että Suomen asetuksia täydennetään tulevaisuudessa. Ensimmäisessä EU-asetuksen luettelossa on viisi Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia: persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä täplärapu ja villasaksirapu. Niiden lisäksi luetteloon sisältyy harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja.
EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Luettelon lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Kieltojen noudattamista valvotaan muun muassa rajatarkastuksilla. Jäsenmaiden tulee valmistella seurantajärjestelmä, jolla luettelon lajien levinneisyyttä ja torjunnan vaikutuksia seurataan. Täpläravun pyynti ja myyminen syötäväksi voi Suomessa yhä jatkua. Niitä ei kuitenkaan enää saa levittää istuttamalla.
Kansallisessa vieraslajistrategiassa on 160 Suomessa esiintyvää vieraslajia luokiteltu haitallisiksi. Suomessa tavattavista vieraslajeista löytyy kattavasti tietoa vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi. Sieltä löytyvät ohjeet vieraslajien tunnistamiseen ja hävittämiseen. Valtakunnallinen vieraslajiportaali ottaa myös vastaan kansalaisten havainnot kaikista vieraslajeista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta saa esitteen yleisimpien vieraslajien tunnistamiseen ja hävittämiseen.
Torjuntavelvollisuus koskee jättiputkea
Vieraslajiasetuksen mukaan torjuntavelvollisuus koskee tällä hetkellä jättiputkea. Kukin kunta huolehtii jättiputken torjunnasta omistamiltaan alueilta. Yhteyshenkilöt vieraslajiasioissa kunnittain:
• Järvenpää: kunnossapitopäällikkö Aija Schukov, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 315 3801
• Kerava: viheraluepäällikkö Pekka Sorri, sähköposti etunimi.sukunimi@kerava.fi, p. 040 318 2453. Keravan kaupunki haluaa kannustaa kaupunkilaisia keräämään talkoilla vieraslajeja pois kaupungin omistamilta mailta. Kaupunki lainaa säkkejä ja työkaluja. Erikseen sovittaessa kaupunki noutaa myös täydet säkit pois.
• Mäntsälä: Kunnanpuutarhuri Jukka Hanhinen, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi, p. 040 314 5434
• Nurmijärvi: työnjohtaja Tarmo Tuomola, sähköposti etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi, p. 040 317 4287. Nurmi-järven kunta tarjoaa yksityisille neuvonta-apua vieraslajien hävittämiseen.
• Tuusula: kunnanpuutarhuri Pirjo-Riitta Pyysing, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi, p. 040 314 4091
Kuntalaisten tulee huolehtia vieraslajien torjunnasta omalla tontillaan. Puutarhakasvien leviämisen pihalta ympäröivään luontoon pystyy estämään, kun asiaan kiinnittää säännöllisesti huomiota. Vieraslajit leviävät tehokkaasti puutarhajätteen mukana. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Jos vieraslajilla ei ole uudella alueella luontaisia vihollisia, se voi lisääntyä lähes rajat-tomasti.
Puutarhajätteen käsittely
Paras tapa käsitellä puutarhajätettä on hyödyntää se oman pihan tarpeisiin. Keski-Uudenmaan ympäristökes-kus suosittelee, että risut ja haravointijätteet kompostoidaan tai haketetaan omalla kiinteistöllä aina, kun se on mahdollista. Mikäli risujen ja haravointijätteiden käsittely ei ole mahdollista omalla kiinteistöllä, tulee puutarhajätteet toimittaa niille varattuun käsittelypaikkaan.
Puutarhajätteiden vastaanottopaikkoja Keski-Uudellamaalla ovat
• Metsä-Tuomelan jäteasema, Iivarin metsätie, Nurmijärvi, puh. 09 2500 2315
• Kapulan jätteidenkäsittelyalue, Kapulasillantie 2, Hyvinkää, puh. 075 753 0049
• Mäntsälän maankaatopaikka, Suoniityntie 151, puh. 040 3145 463
Vieraslajien torjuntatalkoita Tuusulassa ja Järvenpäässä
Vapaaehtoistyö on korvaamaton apu vieraslajien torjunnassa. Lisäksi torjuntatalkoot levittävät tehokkaasti tietoa vieraslajeista. Kesällä Tuusulan ja Järvenpään ympäristöyhdistykset järjestävät vieraslajien torjuntatalkoita.
Tuusulan ympäristöyhdistys järjestää jättipalsamitalkoita Hyrylässä seuraavasti:
Keskiviikko 22.6.2016 Jokipuisto
Tiistai 2.8.2016 Etelärinne
Torstai 4.8.2016 Jokipuisto
Lisätietoja Tuusulan talkoista saa yhdistyksen nettisivuilta http://www.sll.fi/uusimaa/tuusula
Järvenpään ympäristöyhdistys järjestää vieraslajitalkoita seuraavasti:
Tiistai 7.6.2016
Torstai 9.6.2016
Talkoolaiset kokoontuvat kello 18.00 Nesteen huoltoaseman pihassa Pajalantien varressa osoitteessa Wärtsilänkatu 2. Talkoisiin on hyvä ottaa mukaan omaa juotavaa, jalkaan kumisaappaat ja ylle pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Työntekoon saa kintaat talkoopaikalta.
Lisätietoja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa asiassa antaa Terhi Wermundsen, puh. 040 3144 729, etunimi.sukunimi@tuusula.fi.