Pienvedet

Pienvesiä ovat norot, purot, lammet, lähteiköt, fladat ja kluuvit. Luonnontilaiset pienvedet ovat suojeltuja, koska niitä on jäljellä vain vähän. Erityisesti Etelä-Suomessa kaikkien pienvesiluontotyyppien tila on heikko. Kaikki puro- ja lähteikkötyypit on arvioitu uhanalaisiksi ja lammet kalliolampia lukuun ottamatta uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Pienvesillä on tärkeä merkitys luonnon vesitaloudelle ja monimuotoisuudelle. Pienvesien ominaispiirteet ovat luoneet edellytykset ainutlaatuisen eliöstön ja kasvillisuuden kehittymiselle. Arviolta kuusi prosenttia Suomen uhanalaisista eliölajeista on pienvesien lajeja. Harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi useat lähde- ja purosammalet, vuollejokisimpukka, taimen ja viitasammakko.

Keski-Uudellamaalla pienvesien luonnontilaa ovat heikentäneet maa- ja metsätalouden ojitukset ja ojien kunnossapito. Purot ovat kärsineet myös vedenotosta, ja lähteitä on käytetty kaivoina. Lammille ongelmia aiheuttavat etenkin ruoppaukset, rehevöityminen ja maankuivatus. Päällystetyn pinta-alan kasvaessa alueen luonnontilaiset pienvedet ovat entistä kovemmassa puristuksessa, kun niiden valuma-alueiden vesitalous muuttuu. Päällystetyiltä pinnoilta vedet tulevat kerralla suurina määrinä, ja samalla niiden mukana huuhtoutuu kiintoainesta, ravinteita ja haitallisia yhdisteitä.

Pienvesiä koskevia selvityksiä laaditaan yleensä kaavoituksen yhteydessä. Kunnat ovat tehneet myös hulevesien hallintaan liittyviä pienvesien suojelua ja ennallistamista koskevia selvityksiä.

Mäntsälän pienvesi- ja valuma-alueselvitys tehtiin kunnan hulevesisuunnitelman yhteydessä. Nurmijärven kunta on teettänyt pienvesiselvitykset Klaukkalan ja Kirkonkylän osayleiskaava-alueella. Keravalla pienvesiä on selvitetty yleiskaavan luontoselvityksessä. Järvenpään pienvesistöjä selvitettiin vuoden 2016 aikana ja raportti löytyy Järvenpään kaupungin sivuilta. Tuusulan pienvesiselvitys on valmistunut vuonna 2018.

Kansallisen Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian tavoitteena on jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyttäminen ja heikentyneiden pienvesien tilan parantaminen niitä kunnostamalla ja ennallistamalla.

Luonnontilaiset pienet latva- ja sivupurot ovat tärkeitä vaelluskalojen lisääntymisalueita. Vantaanjoella on saatu hyviä tuloksia uhanalaisen taimenen lisääntymisessä. Virtavesikunnostuksia alueen uomissa tekee Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jokitalkkari ja Virtavesien hoitoyhdistys ry:n vapaaehtoiset. Mustijoen valuma-alueen kunnostuksia tekee mm. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n jokitalkkari.

Lisätietoja

Hanna Keinänen

20210603 102328