Ympäristökeskus haluaa kuntien kumppaniksi

17.03.2021

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen uusi johtaja toivoo tiiviimpää yhteistyötä toimialueensa kuntien kanssa erityisesti kaavoituskysymyksissä. Siitä hyötyisivät sekä ympäristö että talous.

Leena Sjöblomin kausi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtajana alkoi tammikuussa 2021. Sitä ennen hän oli toiminut 16 vuotta Espoon ympäristökeskuksessa, ensin ympäristönsuojelun asiantuntijana ja sitten yksikönvetäjänä. Työn ydinsisältöä olivat luonnon- ja vesiensuojelun sekä ilmastotavoitteiden edistäminen, paikkatietojärjestelmät, viestintä ja kaavavaikuttaminen. ”Yhteistyössä kaavoittajien kanssa yritimme keksiä, kuinka luontoarvoja pystytään säilyttämään ja mahdollistamaan samalla kaupungin kasvaminen. Esimerkiksi liito-oravien suojelun ja kaavoituksen yhteensovittamisessa otettiin isoja edistysaskeleita.”

Suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta kunnallinen päätöksenteko on ratkaisevassa asemassa: kunnilla on valta päättää, mitä alueita rakennetaan ja mitä jätetään rakentamatta. Ympäristökeskuksen tulisi Sjöblomin mukaan osallistua kaavoitusprosessiin alusta saakka eikä tyytyä kriittisen lausunnonantajan rooliin vasta siinä vaiheessa, kun kaava on jo valmis.

Itsestään hän ei kaihda käyttää nimitystä luonnonsuojelija, mutta vierastaa eri osapuolten vastakkainasettelua. ”Vuoropuhelun kautta voimme saada kaavoittajat ja rakentajat ymmärtämään, että olemme samalla puolella. Kun teemme töitä yhdessä, kaava kestää oikeudessa tai ei edes mene sinne.”

Keski-Uudellamaalla kaavavaikuttamisen kenttä on laaja, sillä ympäristökeskuksen toimialue kattaa viisi kuntaa: Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan. Jokaisella niistä on omat haasteensa maankäytön suunnittelun kannalta. Uusi johtaja toivoo, etteivät kunnat näkisi ympäristökeskusta vain valvovana ja kieltävänä viranomaisena, vaan resurssina, jolta ne voivat saada suunnittelu- ja sparrausapua niin kaavoitukseen kuin moniin muihinkin kysymyksiin. ”Tavoitteenani on tuoda organisaatiomme lähemmäksi sopijakuntia ja niiden asukkaita, tehdä ympäristökeskuksesta haluttu yhteistyökumppani, jonka kanssa toimimalla asiat sujuvat paremmin”, Sjöblom kiteyttää.

Asukkaiden arjessa mukana

Ympäristökeskus edistää monin tavoin elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä Keski-Uudellamaalla. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesistöjen ekologisen tilan parantamisen ohella se suojelee pohjavesiesiintymiä ja valvoo hanoista tulevan talousveden laatua – sekä uimavesien puhtautta niin järvien uimapaikoilla kuin uimahalleissakin.

Ympäristötarkastajat valmistelevat ympäristölupia ja valvovat, että lupaehtoja noudatetaan. Myös vaarallista jätettä tuottava toiminta ja maa-ainesten otto ovat valvonnan piirissä. Yksi keskuksen perustehtävistä on huolehtia siitä, että alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat noudattavat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä. ”Yhdessä valtion viranomaisten ja toiminnanharjoittajien itsensä kanssa pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei yritystoiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai terveyshaittaa.”

Elintarviketarkastajat kiertävät ruokakaupoissa, ravintoloissa ja tuotantolaitoksissa tutkimassa, käsitelläänkö ja säilytetäänkö elintarvikkeita asianmukaisesti. Terveystarkastajat puolestaan valvovat mm. koulujen ja päiväkotien sisäilman laatua. Ympäristökeskus järjestää myös toimialueensa kunnalliset peruseläinlääkäripalvelut sekä ympärivuorokautisen päivystyksen. ”Meillä tehdään paljon upeita asioita, joista monet ovat kiinnostavia tavallisen kuntalaisenkin kannalta. Pyrimme vahvistamaan asukasnäkökulmaa viestinnässämme ja tuottamaan asukkaiden kannalta mielenkiintoista materiaalia”, Sjöblom sanoo.

Ympäristökeskuksessa työskentelee yhteensä noin 50 ihmistä. Henkilöstöresursseja uusi johtaja pitää kohtuullisen riittävinä useimpien tehtävien hoitamisen kannalta. Ympäristönsuojelupuolta tulisi kuitenkin vahvistaa sopijakuntien kanssa tehtävän yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi kaavoitus- ja ilmastoasioissa.

”Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on erittäin asiantunteva ja tehokas organisaatio. Meillä on viisi palveluyksikköä, joissa on rautaiset ammattilaiset. Toiveenani on lisätä yhdessä tekemisen meininkiä keskuksen sisällä siten, että pystymme käyttämään laajaa palveluvalikoimaamme vieläkin paremmin kuntien ja niiden asukkaiden hyväksi.”

TEKSTI JA KUVA: PEKKA KARPPINEN

”Olen paitsi luonnon, myös kulttuurin ystävä. Tuusulanjärvellä ne yhdistyvät hienolla tavalla”, Leena Sjöblom toteaa.

Takaisin